Suklaamuffinssit

Tänään ajattelin  ilahduttaa lapsia ja teitä,  leipomalla suklaamuffinsseja, jotka ovat yksi lemppareistamme!
Muistan itse, kuinka oli pienenä kiva tulla koulusta kotia jos äiti tai mummu oli leiponeet, ihan parhaita muistoja. Ja täytyy muistaa, että minun arki-on lapsieni lapsuus <3

Valinnanvaikeus iski heti alkuunsa, koska netti on täynnä ihania ohjeita ja vain yhden voi valita.
Jatkoon pääsi Ullanunelma suklaamuffinsit, joissa oli bonuksena kaunis koristelu. 
Omistani tulee kyllä taviksia, sillä lapset ei tykkää tuosta sokerikuorrutteesta muussa kuin berliininmunkissa ja pipareissa :)

Ohje löytyi täältä.

Suosin selkeitä reseptejä ja visioin oman mieleni ja maun mukaan. Leipomisessa katson aineksien määrän suht tarkkaan, mutta ruokaa laittaessa harvoin.
Oon siis todennut, että leipomisessa mittasuhteet on aika merkityksellisiä lopputulokset kannalta, eikä kannata sooloilla jos ei tiedä mitä tekee :D

Mulla on yleiskoneena äidiltä tyttärelle siirtynyt ikivanha Kenwood, joka pelittää vielä vaikka nirskuu ja narskuu etenkin pulla-tai sämpylätaikinaa vaivatessa. Oon kuitenkin päättänyt sillä pärjätä, kunnes sanoo sopimuksen irti vaikkakin kuolasin Gigantissa Kenwoodin ihania uusia yleiskoneita joissa tehot varmaan toista luokkaa ja nooh, uusi on uusi.

Tuota vaan joutuu vähän vahtimaan, ettei ala savuttamaan :D Heh, hieman jännitystä elämään!

Ootko muuten jo kokeillut kuppikakkuja (cup cakes)? Niistä saa ihan supersöpöjä, kun värjää kuorrutteen ja laittaa erilaisia koristeita. Täytyy keväämmällä tehdä!

Mutta muffinsseihin, eli perusaineet vain vaaditaan sekä 100g suklaata. 
En tiedä miten se teillä säilyy, mutta meillä katoaa parempiin suihin jos jättää yhtään näkösälle :) 
Tällä kertaa rouhin taikinaan perinteistä Fazerin sinistä. 
Pilkoin 12 vähän isompaa palaa, jotka piilotin muffinssien keskelle, sisältä löytyy siis ihana suklainen yllätys. Sen verran toin "omaa" tähän reseptiin.

Muffinssit kohosivat hyvin ja arvaa vaan kuinka teki mieli maistaa, kun ihana suklaan tuoksu valtasi koko kodin...mutta minäpä se nappaan koiran kainaloon ja painelen aurinkoon päiväkävelylle.

Maiccu