Koska tarinoita on yhtä monta, kuin meitä sairastuneita niin ajattelin kertoa meidän oman kokemuksen koronaan sairastumisesta. Ihme kyllä se tapahtui vasta helmikuussa 2022, kun tautiaalto oli runnellut maapalloa ja kaksi vuotta. Meistä aikuisista kumpikin on saanut kolme rokotettu ja teinit kaksi.
Itse koen, että kun sairastan helposti kaikki kausiflunssat niin osasin odottaa että korona voisi iskeä minuun myös kovaa. Oon sairastellut viimeisen parin vuoden ajan muutenkin ja alkuvuodesta olin sen vuoksi tutkimuksissakin. Mitään yhtä syytä ei löytynyt, mutta todettiin että olen yliherkkä monille allergeeneille, minkä vuoksi sairastun ylipäätään herkästi.
Mistä kaikki ehkä alkoi?
Mutta Oltiin viettämättä ekaa kertaa tälle vuodelle aikuisten rentoa viikonloppua ystäväpariskunnan kanssa, ensin hotellissa Helsingissä ja sitten piipahdettiin Tallinnassa. Kotona sunnuntaina olo oli viikonlopun riennoista väsynyt, muttei muutoin poikkeava.
Maanantai
Maanantaina päivä meni kuten muutkin työpäivät mutta illalla oli huono, etova olo ja päässä heitti hassusti ja korvissa humisi. Miten sen nyt kuvailisi, olo oli jotenkin höntti. Tein kotitestin nenästä ja se oli nega.
Tiistai
Tiistai-aamuna heräsin siihen että kurkku oli karhea, ääni aivan maassa ja yskiessä sattui kovasti keuhkoihin. Tein aamupäivän töitä, mutta olo heikkeni kokoajan ja päätin tehdä uudelleen kotitestin.
Se oli ilmeisesti jotenkin viallinen, kun siihen tuli kaksi viivaa, mutta toinen niistä tuli ihan alas. Olo oli sen mukainen, että olin ihan varma että tää on nyt sitä ja kun olin kuullut että omigron ei näy aina nenästä tehdyssä kotitestissä, niin otin vielä uuden näytteen nielusta. Se oli aikamoista kakomista, mutta kaksi viivaa tuli samantien.
Tässä kohtaa piti miettiä nopeasti kaikki peliliikkeet eli ilmoittaa ystäväpariskunnalle ja teinin tyttöystävän (joka oli meillä) perheelle että meillä nyt tilanne tämä. Ystävämme olivat edelleen terveinä ja pojan tyttöystävä lähti aiempien suunnitelmien mukaan kotiin, (mutta kävi varmuudenvuoksi testissä joka oli nega). Nuorten puolesta harmitti, koska heillä oli tarkoitus lomailla yhdessä vielä uudestaan hiihtolomaviikolla, mutta meidän aikuisten sairastuminen muutti suunnitelmat.
Miehellä oli myös vähän kurkku kipeä ja koska hän tarvitsisi työnantajalleen A-todistuksen, niin päätettiin mennä viralliseen testiin. Käytiin testissä päivällä ja tulos tuli samana iltana. Mulle itseasiassa tuli ensin tekstiviesti koronasovelluksesta, eli antivointikoodi joka sovellukseen tulisi syöttää jotta sovellus voisi lähettää viestin niille jotka ovat olleet kanssasi samassa tilassa ja muutama minuutti myöhemmin sain positiivisen tuloksen. Se ei yllättänyt.
Koko päivän yskin kovasti ja se sattui keuhkoihin. Tuntui lähinnä siltä, kun olisi keuhkoputkentulehdus.
Pääoireet humina päässä ja korvissa sekä kova keuhkoihin sattuva kuiva, kumea yskä.
Keskiviikko
Keskiviikon vastainen yö oli kamala. Heräsin puolen yön jälkeen siihen että palelin niin paljon, että tärisin. Jossain vaiheessa oli pakko nousta pukemaan, ja kaivamaan villasukkia.
Villasukat jalassa hipsuttelin etsimään kuumemittaria ja otin särkylääkkeen. Kuumetta oli 38.3 ja se on mulle paljon. Oon viimeksi ollut yli 38 kuumeessa n 10 v sitten kun sairastin angiinan. Koko yö oli yhtä horkkaa ja yskimistä, lisäksi vasemman kainalon/käsivarren alue oli niin kipeä - tuntui kuin se olisi tosi turvonnut (mitä ei kuitenkaan ollut), lisäksi iho oli ihan arka ja joka lihakseen särki. Ihan jokaiseen. Erityisesti poskien ja kasvojen alueella,
Särkylääke laski kuumeen vain 38, jota se oli myös aamulla herätessä. Lisäksi päätä särki niin kovaa ettei ole tainnut koskaan migreenissäkään olla niin kovaa yhtenäistä särkyä. Makasin koko päivän kylmägeelipussi otsalla, joka yskäisyllä tuntui kirjaimellisesti ihan kuin pää räjähtäisi. Aivan kamalaa.
Aamun uutiset olivat niin surullisia, että tunsin kyllä itseni todella pieneksi tämän sairastelun kanssa.
Iltapäivällä päätin ottaa toisen särkylääkkeen ja sain sillä kuumeen laskemaan 37.5, jaksoin syödä pari karjalanpiirakkaan ja juoda kaakaon. Mutta ei puhettakaan, että olisin jaksanut käydä edes suihkussa, saati käyttää koiria. Ihan vuodepotilaaksi veti.
Iltaa kohti lihassärky helpotti, mutta tilalle tuli nuha.
Mies teki illalla testin nielusta ja se oli positiivinen. Hänelle tuolloin vähän päänsärkyä ja kurkkukipua.
Omat pääoireeni yli 38 kuume, kova päänsärky, lihassärky, ihon kosketusarkuus, nuha
Torstai
Keskiviikko-torstai välisen yön sain nukuttua hyvin, mutta aamulla ensimmäinen hengenveto alkoi yskimisellä joka oli tosi kumeaa. Vähän mietin enteileekö oikeasti keuhkoputkentulehdusta tai jotakin muuta, mutta päivän mittaan yskiessä irtosi myös limaa joten oletin että ehkä se on kuitenkin hyvä ja imeskelin Strepsilsejä ja Mynthoneita, join teetä ja niistelin. Juu, sillä nuha iski aamusta ihan täysillä päälle ja se vei päivän mittaan kuumeen mennessään. Onneksi.
Koitin saada digiklinikalle yhteyttä koko illan, mutta turhaan sillä palvelu oli ruuhkautunut. Oisin kaivannut ohjeita yskän helpottamiseen kotikonstein mutta onneksi on instagram ja sain sieltä hyviä neuvoja.
Päivän suurin saavutus oli lähteä illalla käyttämään koirat ulkona ja voi miten arvioin voimani väärin. Vaikka tarkoitus oli tehdä vain pieni lenkki, jo alkumatkasta otti henkeen niin että piti hidastaa askelta. Voimat oli ihan loppu kun pääsin kotiin ja ekaa kertaa oli hengenahdistusta, joka kylläkin meni ohi levolla.
Oireina kova kuiva, kumea yskä, nuha, lämpö
Perjantai
Yöllä heräsin taas hirveään yskäkohtaukseen, joka helpottui vasta kun kävin juomassa ja suihkuttamassa nieluun sinkkisuihketta. Yskä on koronassa poikennut tavallisesta, sillä että se alkaa tunteella kuin kurkku olisi täynnä muurahaisia, ihan järjetön kutina ja itse yskä on t o d e l l a syvää ja kumeaa. Eikä yskä helpota yskimällä, kuten yleensä yskässä kun tuntuu ettei lima meinaa irrota millään.
Aamusta jonotin tunnin digiklinikalle sillä seurauksella että sain lääkäriltä täsmälleen samat ohjeet joita olin jo aiempina päivinä kokeillut ja koko tunnin jonotuksen koin käytännössä turhaksi. Mies lähti teinin kanssa apteekkiin ja hänellä oli viralliseen testiin aika, joten mä koitin vähän tehdä kotiaskareita toisen teinin kanssa.
Jo aamupalalla huomasin että makuaisti oli mennyt, kaakao ja karjalanpiirakka maistui ei niin sitten miltään ja makuaisti pysyi koko päivän poissa. Jännä, että sairastamisesta huolimatta on ollut nälkä, mikä ihan hyvä koska syöminen on tuonut vähän voimia.
Komerofoodin ateriakipot on muuten olleet ihan pelastus, koska niiden valmistamiseen menee pari minsaa ja ruoka on hyvää ja maistuu kipeänäkin.
Teini hoiti kauppa ja apteekki-asiat, saatiin lisää Strepsilsejä, limaa irrottavaa yskänlääkettä, Carmosil-pastilleja ja kovasti odotetun pullon letkuineen, johon puhaltelun luvattiin auttaa limanirtoamiseen aj sitä kautta yskään.
Päivällä puhaltelin pulloon, mutta en kyllä välitöntä hyötyä kokenut - ehkä se tulee viiveellä. Yskä oli päivällä rauhallisempi ja sain nukuttua päiväunetkin.
Iltaa kohti yskäkin rauhoittui, eikä yskiessä tuntunut enää kipua. Mies sai illansuussa virallisen positiivisen ja oli silminnähden helpottunut, sillä hän ei juuri sairasta ja pelkäsi että jos nyt ei näillä oireilla olisi positiivinen, sairastaminen odottaisi jossain tulevaisuudessa.
Oireina yskä, maku-ja hajuaistin katoaminen, nuha
Lauantai
Aamulla saatiin, kiitos koirien - nukkua pitkään ja hyvät unet nukuinkin sillä heräsin yöllä vain pari kertaa yskimään. Olo oli jo heti aamusta parempi ja käytin suosiolla koirat aamulenkillä. Hissunkissun nautittiin aamuisesta pikkupakkasesta auringonpaisteineen, joka suorastaan lämmitti. Ihan oli jo kevättä ilmassa. Lunta vain oli niin jokapuolella tai jäätynyttä loskaa, että varovasti sai kävellä koska oli todella liukasta.
Makuaisti oli vielä kummallinen, mikään ei maistu siltä miltä pitäisi mutta päivän mittaa se vähän palasi, tosin ei täysin ennalleen. Ruokahalu on ollut koko viikon tallella, ihme kyllä joten joka päivä on tullut syötyä vähän ja juotua teetä monessa muodossa, vähän kaakaota ja kahviakin kokeilin lauantaina mutta ei maistu vielä kahville.
Jaksoin päivällä puuhastella kotitöitä ja tehtiin tyttöjen kanssa vielä toinenkin lenkki. Vähän ruokaakin laitoin, tosin maskin kanssa koska jotenkin sitä tuntee itsensä niin pöpöiseksi ja kun teinit vielä terveitä niin en haluais heitä enempää riskeerata. Kummallakin kuulema kurkku kipeä, joten saas nähdä kuinka heidän käy. Työharjoittelu jatkuu kummallakin maanantaina, mutta vain jos terveitä. Sovittiin, että tekevät kotitestit sunnuntaina.
Yskä on helpottanut merkittävästi, lima irtoaa hyvin ja sen myötä olo kohentunut merkittävästi. Kurkkukaan ei enää kutise. Huoh.
Oireina lievä yskä, nuha, maku ja hajuaistin menetys
Sunnuntai
Aamulla oli aika nuhjuinen, tukkoinen olo eikä päivä käynnistynyt ollenkaan niin pirteänä kuin eilen. Olen paljon kuullut, että tauti sahaa joten tähän olisi pitänyt osata varautua mutta nyt se lähinnä ärsyttää ja turhauttaa. Sairastaminen on niin ajanhukkaa.
Maku-ja hajuaisti ovat edelleen vähän hukassa, eikä kahvi edelleenkään maistu kahville. Makea maistuu makealle mutta mitään muita makuja en erota. Käytin koirat aamulla, koska mies joutui ensitöikseen siivoamaan yhden ripuleita ja huomasin kävellessäkin että olo on aika samanlainen kuin perjantaina, sillä erolla että oli myös vähän huono olo ja päässä humisi ja heitti. Teinit teki aamupäivällä kotitestit ja kummallakin nega pienestä kurkkukivusta huolimatta.
Päivällä kuvailin vähän yhteistyöjuttuja, mutta päädyttiin tilaamaan kotiin ruokaa koska en olis yksinkertaisesti jaksanut alkaa kokkailemaan.Kiinalaisesta ruoasta maistoin lähinnä vain hapanimeläkastikkeen makeuden, mutta oli hihtolomalaisille vähän vaihtelua kun ei minnekään olla päästy.
Koirien kanssa jaksoin kuitenkin kävellä puolisen tuntia vaikkakin hitaasti, Pelkästään ulkonaolo piristi mieltä kummasti kun eletty ihan eristäytyneinä.
Illalla olo jatkui samankaltaisena mutta vakaa aikomus olisi maanantaina aloitella uutta viikkoa töitä tehden, vaikka sitten vähän maltillisemmin. Mies on yskinyt tänään, hänen vointi muuten ennallaan ja jää alkuviikoksi kotia sairastamaan.
Maanantai
Olo oli ihmeen hyvä, nuhaisuus tuntui kadonneen ja jaksoin koko päivän aikalailla normaalisti. mies taasen oli kipeämpi. Teineille kummallakin kurkku kipeänä ja jäivät kotia.
Tiistai
Aamu alkoi taas vähintään yhtä tukkoisena ja räkäisenä kuin sunnuntaina, joten maanantai hyvä olo oli vain väliaikaista. Olen kuullut että tauti sahaa ja niin se tuntuu tekevän. Olo oli niin voipunut, etten jaksanut työpäivän päätteeksi kuin lepäillä. Muu perhe voi aika samanlailla kuin eilen.
Keskiviikko
Aamu alkoi kuten eilenkin, otin iisisti kuten eilenkin. Vain töitä ja kevyt lenkki koirien kanssa. Mietin vain mistä hemmetistä tätä räkää riittää...pojista vanhemmalla jo parempi olo, muoremmalla kurkku eilistä kipeämpi. Mies ihan voipunut, yskii ja niskuttaa, joka paikkaan kuulema särkee.
Torstai
Vanhempi pojista menee töihin, kun testikin nega ja oireet lähes poissa, nuorempi jää vielä sairastamaan. Oma olo ehkä parempi, nenä ei vuoda ihan solkenaan mutta on se jännä miten tukossa ja ääni painuksissa olen vieläkin. Miehellä olo samanlainen kuin edellisenä päivänä. Mä uskaltaudun jo kauppaan maskin kanssa, postissa ja apteekissakin käytävä. Pienetkin askareet saavat väsymään, enkä työpäivän ja kauppareissun päätteeksi muuta jaksakaan.
Perjantai
Kumpikin pojista jää kotia, sillä vanhemmalla kurkku kipeytyi yllättäenentisestään. Harmittaa vähän että meni eilen töihin. Tää taudin sahaaminen on turhauttavaa, jos testi on nega niin sen mukaan elettävä mutta silti saattaa oireettomana sairastaa. Kummallakin pojalla ollut nega kokoajan. Nuoremman olo jo parempi on hyvä nyt toipua.
Itse hoidan asioita jo kodin ulkopuolella ja olokin parempi.
Viikonloppu
Lauantai valkenee aurinkoisesti ja mieskin herää hyväntuulisena, voi kuulema jo paremmin. Itse touhuilen kotona, käyn kaupoilla ja teen koirien kanssa pitkän, joskin rauhallisen lenkin. Hetkittäin on lyhyttä hengenahdistusta mutta se menee nopeasti oli. Tätä itseasiassa ollut koko tämän toisen viikon.
Pojista nuorempi voi jo hyvin, mutta vanhempi on todella flunssainen. Ääni painuksissa ja todella räkäinen, ihan kuin minä toissa viikolla. Pojat lepäilee ja minä touhuan. On kiva, kun on vihdoinkin energiaa tehdä muutakin kuin maata.
Nenä vuotaa kyllä vieläkin, perjantaina ei niinkään mutta lauantaina alkoi kesken kauppareissun vuotamaan niin että onneksi oli maski suojaamassa. Turhauttavaa, olo on jo lähes normaali mutta tämä nuhaisuus kestänyt tosi pitkään, sahannut eestaas ja saa empimään, onko sittenkään terve vai johtuuko tämä tämänhetkinen nuhaisuus kenties jo siitepölystä, kun sitäkin jo liikkeellä.
Sunnuntaina huilitaan koko porukka, pojista vanhempi tekee viimein positiivisen kotitestin ja on edelleen todella räkäinen. Veikkaan, että tauti on käynyt meidät kaikki läpi mutta jostain syystä nuorempi pojista ei vain saanut kotitestissä positiivista.
Mies voi jo hyvin, kuten itsekin tätä ajoittaista niiskutusta lukuunottamatta ja aikoo mennä huomenna töihin.
Kaksi viikkoa koronaa takana ja nyt koen että tauti alkaa olla taputeltu minun ja miehen osalta. Mulla tauti oli meistä neljästä kovin, olen ollut helpottunut että ollaan otettu rokotteet sillä uskon että juuri kohdallani siitä suojasta on ollut suurin hyöty, koska sain ihan kunnon taudin rokotteista huolimatta.
Nyt vain toivotaan, ettei ihan heti tule uusia muunnoksia, joilta rokote ei suojaa sillä en todellakaan tahtoisi sairastua tähän uudestaan.
Listaan vielä tähän päällimmäiseet oireet joita mulla oli:
- Kuvotus
- Huimusta ja päässä heitti
- Kuume yli 38
- Kova päänkipu
- Kipeä kohta kainalossa (imusolmuke?)
- Lihas ym epämääräinen särky jokapuolella kehoa
- Voimakas yskä
- Nuhaisuus/räkäisyys
- Tukkoisuus
- Maku ja hajuaistin menetys
- Väsymys
- Voimattomuus
- Hetkittäinen hengenahdistus
Muokkaan tätä julkaisua, jos tilanteeseen tulee vielä jälkikäteen muutoksia.
Muoks. Kun sairastumisesta oli15 päivää, jalkoja särki aina pakaroista nilkkoihin niin paljon että olisi voinut kuvitella käyneensä salilla. Tosin sillä erolla, että kipu ei tuntunut niinkään lihaksissa, ennemmikin nivelissä. Sitä kesti tasan yhden päivän.
Onko siellä jo iso K sairastettu vai ootteko pysyneet terveinä+ Oliko tauti kohdallasi lempeä vai raju?
Maikku
