Hupsista, joskus luonnoksiin jää jotakin julkaisukelpoista joka jostain syystä on
kuitenkin jäänyt "vaiheeseen", mutta koska alkaa olla koiranomistajille aiheellinen aihe,
onhan se jaettava! Palataan vuoden takaisiin tunnelmiin...
Niinkuin taidatkin jo tietää, mä oon koiraihminen ja omistan kaksi ihanaa hönspöttiä.
Toinen on karvaton kiinanharjakoira ja toinen lyhytkarvainen kääpiöpinseri.
Kääpiöpinserillähän on luonnostaan lyhyt turkki ja massu pelkkää nahkaa,
lisäksi meidän neidillä on sairaus johon syötävä välillä kortisonia,
mikä aiheuttaa karvanlähtöä.
Vaikka koirilla yleensä on talvella paksumpi karva,
tällä on aina talvella huono karva ja paranee kesää kohti. Mikä lie luonnonoikku.
Vaikka koirilla yleensä on talvella paksumpi karva,
tällä on aina talvella huono karva ja paranee kesää kohti. Mikä lie luonnonoikku.
Tälläkin hetkellä kyljet kuultaa karvasta läpi ja tassut ja korvat lähes karvattomat.
Karvattomuus aiheuttaa sen että ihoa pitää joskus hoitaa ja lemmikkiä tulee pukea
Kävipä yhtenä alkutalven päivänä seuraavasti:
Oltiin tyttöjen kanssa ulkona uudet talvivetimet päällä.
Ohitettiin äiti, kahden pienen lapsen & paksuturkkisen huskyn kanssa ja toinen
lapsista meidän tytöt nähdessään hihkaisi iloisena,
"kato äiti kun söpöt koirat ja vaatteet päällä"
Äiti vilkaisi meitä ja totesi tähän tympeänä, "äiti ei kyllä ymmärrä".
Lapsen ilme muuttui ilosta hämmentyneeksi ja
heillä keskustelu jatkui, mutten enää kuullut sitä.
Jos tilanne ei olisi ollut se että itse koulutin pentuani samalla ohittamaan tämän porukan,
olisin kertonut äidille: On olemassa erirotuisia koiria joilla vaihtelevasti myös erilainen turkki.
Hän ei varmaankaan huskyn omistaja voinut ymmärtää että minun koirilla oli vaatteet,
todennäköisesti hän oletti että koirat puetaan turhamaisuutta.
olisi ehkä huomattavasti helpompaa koiranomistajana omistaa koira
jota ei tarvitsisi pukea mutta...
Kääpiöpinserin kanssa pukeminen tuli eteen ensimmäisenä talvena kun
neiti ei yksinkertaisesti suostunut pakkasella liikkumaan vaan tärisi paikoillaan.
Oli mielestäni vastuullista hankkia neule neitiä lämmittämään ja
tehdä koiran olo paremmaksi.
Nyt kun korvat ovat ahavoituneet niin ettei niissä karva enää karvaa,
ne ovat myös tosi herkät paleltumaan, siksi meillä on myös pipo.
Se voi olla söpöä, mutta ihan ensisijaisesti se on talvella tai tuulisina kylminä
päivinä välttämätöntä.
Koska koira on puettava, miksen pukisi sitä söpösti kauniisiin
käytännöllisiin vaatteisiin, jos on vaihtoehto.
Ei meillä sentään mekkoja käytetä mutta vaatteita on tytöillä jo pieni rekillinen
Karvaton kiinanharjakoira on toki jalostettu sellaiseksi kun se on ja
pukeminen on sitä kautta myös valinta, kun kyseisen rodun itselleen ottaa.
Koska olin siihen jo vanhemman koiran kanssa tottunut,
se ei tuntunut ongelmalliselta eikä sitä olekaan.
Molemmat ovat oppineet kulkemaan vaatteissaan ja vanhemmasta koirasta
näkee ulkona onko riittävästi puettuna vai ei, koska hän suorastaan tanssii jos on hyvä olla ♥ Kylmissään taas täristään...
Mutta summasummarum, halusin oikaista mahdollisesti ihmisten oletuksia siitä
miksi koiria saatetaan pukea. Koska on koiria ja on koiria.
Joudutaanko siellä pukemaan koiruleita?
Tai mitä ajatuksia koirien pukeminen herättää?
Maiccu