sunnuntai 15. syyskuuta 2019

Koirakuulumisia, endometriitti ja strelilisaatio


Kuluneena kesänä on ollut jos jonkinlaista tapahtumaa koirien elämässä.
Heinäkuussa vietettiin Tiran 9 v synttäreitä.
Samoihin aikoihin havahduin siihen, että siihen kohtaan missä Tira oli makoillut,
jäi pieni märkä pisara, hajuton mutta epäilin sen silti olleen pissaa.

Kesällä oltiin paljon menossa, enkä seuraillut tilannetta aktiivisesti.
Tätä varmasti jatkui jokusen viikon ja olin jo varaamassa tämän takia eläinlääkäriä sterilointiin
(koska kuulin että sterkkaamattomille vanhemmille koirille voi käydä näin), mutta koska
takana on ollut epäily Cushingin taudista, eläinlääkäristä ohjeistettiin että otetaan Cushing-testi ensin ja poisuljetaan sairaus, vasta sen jälkeen voi leikata.

No asiat eivät kuitenkaan menneet niin. Vuoto muuttui vaaleaksi eritteeksi ja samana päivänä,
kun sen huomasin, oltiin jo Evidensian päivystyksessä.
6h jälkeen päästiin vihdoin lääkärin juttusille ja Tira päätettiin rauhoittaa ja ultrata kohtu.
Sen limakalvo oli todella paksuuntunut ja enteili mahdollista kohtutulehdusta.
Märkää ei silti ollut.
Muuten mymmeli oli reipas ja pirteä, mutta vuoto vain kertoi jonkin  vinossa.
Hän sai suoraan suoneen antibiottia ja kuurin joka jatkui kotona.

Kotona tutkin papereita ja luin että lääkäri suositteli kohdunpoistoa lähipäivinä.
Varasin siltä istumalta ajan kohdunpoistoon ja saatiinkin se heti seuraavan viikon alkuun.
Enää ei ollut väliä oliko Cushingin-tauti epäilyä taustalla.

Oltiin juuri tehty mökkikaupat ja tarkoitus lähteä viikonlopuksi mökille
ja antibiootin turvin uskallettiin lähteä ja varmistin että Sysmässä on päivystävä eläinlääkäri. Viikonloppu menikin hyvin, koiruli voi hyvin ja antibiootti tepsi.

Tiistaina vein Tiran sterilisaatioon. Rauhoitus sujui hyvin ja vaikka eläinlääkäri sanoi, että hänen leikkuupöydälle ei ole kukaan kohdunpoiston takia jäänyt, itkut tirautin.
Sillä reilu 10v sitten kissani jäi samaisen eläinlääkärikeskuksen leikkauspöydälle.
Tosin syy ei ollut lääkärin vaan pitkälle edenneen haimatulehduksen, jonka vuoksi sydän ei enää jaksanut.

Toisaalta hän muistutti, että leikkauksessa on aina riskinsä ja koska kyseessä koira jolla
perus sairaus, se lisää riskiä. Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut ja niin Tiralta päätettiin
poistaa kohtu sekä munasarjat.

Eläinlääkäri soitti toimenpiteen jälkeen, että kaikki oli mennyt hyvin ja Tiralla oli todettu endometriitti joka oli merkki alkavasta kohtutulehduksesta.
Antibiotin takia tulehduksen eteneminen oli hidastunut, mutta kohtu poistettiin juuri oikeaan aikaan.

Illansuussa mentiin hakemaan tokkuraista ja kipeää koitaa, mutta mikä yllätys olikaan
kun Tira oikeasti juoksi hihna suorana haavapuvussaan,  hoitaja perässään meitä vastaan.
Oli ilmeisesti hyvä lääkitys.

Kotona oli toki vähän pöllyissä ja pidettiinkin kantokopassa jottei hyppisi. Ekat kaksi yötä nukuin sohvalla, koira kopassa ja sitten vointi oli jo niin hyvä ettei koppaa eikä haavapukua tarvittu.
Haavasta hän ei ollut lainkaan kiinnostunut, tuskin edes tajusi että sellainen on tehty ja olisi hyppinyt entiseen malliin jos vain olisi saanut. Haava oli todella siisti ja parani super nopeasti.
Oikeastaan edes Dana ei kiinnostunut siitä, vaikka muuten on ollut kova hoitamaan.

Viikko leikkauksesta kukaan ei enää edes juuri muistanut että tosiaan, siitä oli vasta viikko.
Pari viikkoa silti koitin suojella hyppimiseltä, mutta voin kertoa että se on tuollaiselle
luontaiselle hyppelille tosi vaikeaa.

Jostain kumman syystä tuntui että mymmeli voi nyt paremmin kuin koskaan.
Jopa autoimmuunisairauteen liittyvät oireet ovat pysyneet poissa, olenkin miettinyt olisiko
taustalla ollut jotakin hormonaalista?


Evidensiassa

Matkalla strelilisaatioon

Kotona leikkauksen jälkeisenä iltana

Haavapuku päällä

Koppaelämää

Kuonolainen kopassaan

Leikkaushaava
2 viikkoa leikkauksesta



Nyt on olo helpottunut, kun tämä on tehty. Oli jo aikakin ja mymmeli saa elää elämänsä loppuun asti huolettomana ilman juoksuja. Tosin edellistä juoksuista oli lähes vuosi, mikä oli jo mietityttänyt kun aiemmin olivat tulleet kuin kello, puolen vuoden välein.

Cushingin-tauti testikin saa odottaa, kun ei mitään oireita. 

Sellaisia koirakuulumisia täällä.
Onko teidän lemmikit olleet terveitä vai onko tullut yllätysreissuja lääkäriin?
Entä onko teidän lemmikkejä streriloitu?


Maikku

4 kommenttia:

  1. Hienoa, että sterilisaatio onnistui ja koiruli voi paremmin. Aina sitä saa olla huolissaan lapsista ja eläimistä :)

    VastaaPoista
  2. Mahtavaa että kaikki on nyt hyvin ja hyvä kun olit tarkkana ja veit ajoissa lääkäriin! On ollut monenlaista koirien kanssa ja ainahan sitä on sydän syrjällään jos jotain tulee.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä - kiitos kun kommentoit ♥