sunnuntai 21. toukokuuta 2017

Koiramaisia kuulumisia


Hupsista, kolme viikkoa vierähtänyt ja ajatuksena kokoajan ollut jakaa kuulumisia
mutta johonkin se aika vain rientää.
Koitan tähän koota tarinaa siitä mihin viimeksi jäin :)
 Jos olet hankkimassa koiranpentua tai vasta haaveilet, ehkä näistä vinkeistä on apua.


Ekan viikon jälkeen (kun olin saanut selkäni kipeäksi lattialla nukkumisesta),
Dana alkoi nukkua yöt vinkumatta ja ollaan saatu nukuttua koko perhe.
Meillä on normaalia korkeampi sänky enkä ylettänyt rapsuttamaan Danaa
sängyllä maaten, joten tämä ratkaistiin niin että pentukoppa on varapatjan
päällä eli vähän korkeammalla ja näin sängyltä koppaan ylettyvä käsi rauhoittaa ♥


Mutta nyt laitetaan illalla koppaan ja nukkuu aamuun asti heräämättä.
Aamulla onkin oltava nopea, nappulat turpoamaan ja sillä aikaa kun tytöt syö - on puettava
jotta ulos päästään heti kun ovat valmiita.

Tarpeet tehdään 50/50, pääasiassa paperille mutta uloskin jo tosi hyvin.
Palkitsen joka suorituksen ulkona namilla ja niinhän siinä on käynyt että välillä kyykkää,
sitten muistaa namin ja kakka jää jää tekemättä namin toivossa :) Hah,
Mutta tekee toki hetken kuluttua ja sitten saa palkionkin, mutta toimiva tapa kun on herkulle perso. Kaikki koirathan eivät ole, siinä kouluttaminen vaatii ehkä hieman jippoja.


Ulkona kulkee kauniisti, ei ollenkaan ole ongelma ulkoilla kahden kanssa paitsi silloin kun Dana saa hepulit ja juoksee miten sattuu. Pidän edelleenkainalossa jos on esim pieniä lapsia (pelkää meteliä) tai autoja mutta pääasiassa olla kuljettu lähimetsisssä joissa rauhallista ja turvallista.
Onneksi ei paina kuin vasta 3kg.

Danalla on  lyhyt nahkahihna ja Tiralla flexi, ainakin vielä. Katsotaan tulevaisuudessa mikä vaihtoehto on paras ja toimivin, sitten kun molempia voi lenkkeilyttää.
Nyt tytöt käy 3-4 kertaa päivässä ulkona ja vanhemman kanssa tehdään yksi pidempi lenkki erikseen.
Ehkä loppukesästä Danakin jaksaa lenkkeillä.



Ruokahalu on mieletön. Kippo jää aina tyhjäksi ja kasvattaja vieraili justiinsa ja 
antoi luvan lisätä ruokaa tuplasti. Kääk, olinko mä antanut liian vähän?? 
No 4 kertaa päivässä, syö puolet enempi kuin vanhempi koira mutta nyt vielä enemmän. 
Ja kasvaa kovasti.

Pieniä nahkaluita/tikkuja nassuttaa mielellään, kulkee tikku suussa kunnes 
jäljellä on enää pieni löydä pätkä :D 
Hampaat on kohta vaihtumassa, joten askartelu tekee varmasti hyvää.

Hampaista puheenollen, korvat alkaa jostain syystä samaan aikaan lerpattamaan kun hampaat vaihtuu ja niin  meilläkin. Hassua.

Käytiin rokotuksessakin ja se meni hienosti. 
Samalla tehtiin perustutkimus ja alahampaissa on pieni riski, 
että jos ei lähde kohta niin joudutaan rauhoittamaan ja poistamaan.Toivotaan että lähtis itsekseen, onhan tässä vielä 3 viikkoa aikaa.

Kasvattava myös trimmasi Danan, harjiksillahan karvaa kuuluu olla vain päässä, 
tassuissa ja hännässä.  Nyt on naku tytteli ja hyvin jo auringossa ruskettunutkin. 
Rakastaa maata auringossa ja on ihan eri näköinen kuin tullessa. 
Väriltäänhän Dana on suklaa ja siksi silmätkin ovat vihreät, samoin kirsu ruskea ♥
Seuraavaksi meillä hankinnan alla trimmeri ja arvaas kuka opettelee trimmaamaan, 
vähän jänskittää kyllä.



Harjakin piti käydä ostamassa kun sellaista ei ennestään ollut ja vähän harjoiteltu harjaamista ja uusia leluja tietenkin. Ne ovatkin kovassa käytössä.



Tuhoja ei oo tehnyt yhtään, hankittiin aitaus kylläkin jotta saadaan rajattua tilaa työpäivien ajaksi 
ettei satu mitään. Ovat siis päivisin erillään ellei joku ole kotona. 
Mun lenkkareihin on jostain syystä mieltynyt, aina raahaa ne olkkariin jos en laita kenkäkaappiin. 
Ja miehen sukkiin, jos ne löytää jostain, takuulla tuonut ne olkkariin.Ihme ettei vielä pyörtynyt ;) Muuten leikkii omilla leluilla ja tietää mistä niitä hakee.



Tytöt tulee myös hyvin juttuun, Danalla on luonnetta ja rohkeuttaa, uskaltaa muristakin Tiralle mutta kyllä vanhempi antaa myös takaisin. Leikkivät monta kertaa päivässä yhdessä, lähinnä se on sellaista jahtaamista ja kauhea purina kuuluu.Eilen Dana meni ekaa kertaa Tiran viereen samaan koppaan, tosin hetken päästä Tira lähti siitä sohvalle mutta kohta Dana oli sielläkin kyhnyttämässä ♥ 
Kaipaa selvästi toisen läheisyyttä, se on jotenkin liikutttavaa. 
Tirahan on elänyt kohta 7 v ihmisten kanssa, Dana taas vasta eronnut koiralaumastaan joten kaipuu koirakaveriin on varmasti suurempi.

On siitä tullut niin rakas meille kaikille, ettei tosikaan, Ei vois enää edes kuvitella elämää ilman sitä.
Hyvää kannattaa odottaa, niinhän sitä sanotaan. Kauan mä ehdinkin haaveilemaan ja lämmittämään ajatuksella miestä, nyt sekin on ihan myyty. 

Onko teillä eläimiä? Jos useampia niin miten tulevat juttuun?

Maiccu

16 kommenttia:

  1. Ihania kuvia!😍
    Kiva oli lukea miten Danan kanssa on mennyt.
    Kyllä ne kasvaa nopsaa.
    Meillä ei ole eläimiä.
    Hyvää illan jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin ne tekee, ihan hetkessä hujahtanut pituutta tosi paljon :) Kivaa maanantaita!

      Poista
  2. TYökaveri juuri perjantaina yritti minua pehmitellä, jotta attaisen poikansa pentueestä jäljelle jääneen tytön ;) No kun on ennestään jo nuo kaksi koiraa ja mahtava kani, niin eihän yksi koira enään missään tuntuis....mutta kieltäydyin kohteliaasti, mutta jätin sen varran 'porti' raolleen, että ellei kotia löydy niin ottaa uudelleen yhteyttä :)
    Ne on vain niin hetken pieniä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, varo vain ;) Etenkin jos erehdyt pennun näkemään livenä niin se on helposti menoa :)Pentuaika on tosiaan todella lyhyt, mutta vaikka ne onkin silloin suloisia niin on se aika raskastakin.

      Poista
  3. Voi jösses, kun tuo on söpö. Ihanaa, että koirulit tulevat hyvin toimeen! <3

    VastaaPoista
  4. Voi mitkä kaverukset! Kiva kuulla, että tulevat hyvin toimeen keskenään. Mun mielestä toi Danan vartaloa peittänyt vauvakarva näytti jotenkin niin liikkikseltä, että melkein surettaa kun se on ajeltu pois😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä vain, tosi tyytyväsiä ollaan! Ei mitenkään itsestäänselvää kuitenkaan. Vauvakarva oli ihanaa, mutta nyt taas jo pieni siili kasvamassa :)
      Pakko totutella trimmaukseen koska aikuisena runkokarva on harvaa ja pakko ajalla ainakin kesäisin. Kerran kuussa ehkä trimmataan joten kohta taas samanlainen liikkis ♥

      Poista
  5. IHanaa kun toiset on kamuja keskenään <3
    Muistan meidän koiran pentuajan (nyt siis koirataivaassa ollut jo pitkään) voi miten ne on söpöjä ja niin hassuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne on, kaikki kuperkeikat, uuden oppimiset, ekat haukahdukset ja kaikki uusi mikä vastaan tulee ♥

      Poista
  6. Kivat kaverit! Voi tuota pientä! ❤

    VastaaPoista
  7. Voi ei miten ihana pieni!! <3 <3 Ihanaa että tulevat noin hyvin juttuun! Meilläkin kyllä monsterit tulevat toimeen, mutta Jeppe varmaan tekisi mitä tahansa muuta mieluummin kuin nukkuisi Emman kanssa samassa kopassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, niin Tirakin jos siltä kysyttäis mutta tää pieni on niin päättäväinen että sehän vain menee ja tekee- ei paljon kysele. Vanhempi tyytyy kohtaloonsa, on niin kiltti ♥

      Poista
  8. Kyllä on toinen kasvanut. Suloinen on. Kiva, kun tulevat hyvin toimeen keskenään.
    Meillä on musta kääpiövillakoira.
    Trimmaamista harjoittelin kasvattajan trimmatessa ja kerran käytin trimmaajalla ja hän trimmatessaan neuvoi samalla. Aluksi jänskätti vähän itse ryhtyä leikkaamaan ja konetta käyttämään, mutta siitä se sitten toistojen myötä lähti sujumaan. Säästää sievoisen summan, kun sen itse opettelee tekemää. Eli rohkeasti vaan trimmaamaan. :)

    VastaaPoista
  9. Söppänät. Onneksi meillä on vähän rauhoituttu alkuajoista ja mekin saadaan tehdä omia juttujamme. Ennen se oli IHAN MAHDOTONTA, kun koko ajan koirat hyöri ja pyöri ympärillä mitä ikinä teitkään.

    VastaaPoista

Jokainen kommentti on minulle tärkeä - kiitos kun kommentoit ♥