Mökkikuulumisia

Tänne blogin puolelle tulee nykyään päivitettyä hyvin vähän mitään kuulumisia, sillä suurinosa niistä löytyy Instagramista. Päivitetään syksyä mökkeilyn osalta silti vähän tännekin, sillä te kaikki ette ole Instagramissa.

Lähdettiin viikko sitten pariksi päiväksi mökille laittamaan paikkoja talviteloille, sillä teineillä oli osaksi muuta ohjelmaan ja miehen piti saada vielä saunan rakennus-projekti loppuun tältä vuodelta ja oli mullakin jotakin puuhaa. Kuten kukkaistutusten ja sipuleiden peitto havuilla ja kaappien tyhjennys. Tosin oli myös flunssa ja töitä, joten lopulta kävi niin että tein töistä vain pakolliset ja makasin lopun aikaa koirat kainalossa. Mietin mökille lähtöä jo etukäteen, että jaksanko  enkä jaksanut.

Vain kaapit sain tyhjennettyä ja nauratti oikein kaappeja tyhjentäessä, kuinka sinne olikin kertynyt vaikka jos mitä nuudeleista säilykeananaksiin ja lettutaikinoista hillopurkkeihin. Monissa oli jo päivykset menneet, kun osa oli talvehtinut mökillä jo edellisen vuoden. Ei muuta kuin poistoon ja osa lähti kotiin.

Meillä on mökillä yksi syvempi kaappi elintarvikkeille ja se on vähän epäkäytännöllinen kuin taaimmaiset ainekset jää piiloon. Sitten ei muista mitä kaikkea siellä on.

Otan mökille aina mukaan kotona lukemattomaksi jääneitä lehtiä, mutta monesti kiikutan ne takaisin kotiin lukemattomina koska mökillä on niin paljon muuta puuhaa ettei ehdi edes lukemaan. Niin kävi nytkin. Olo oli niin nihkeä, etten päänsäryltä jaksanut edes lukea. No ompahan ensi kesälle lukemista, jos silloin joutais.

Hankittiin muuten viime vuonna Motonetista lehtipuhallin ja ollutkin hyvä hankinta. Pihaa reunustaa puut ja lehtiä on syksyisin vaikka muille jakaa. Ilman lehtipuhallinta olisi hirmuinen haravointi. Haravoida voi toki nytkin, mutta syksyisin en enää haravoi vaan keväisin vasta jos tarvii. 

Onneksi oltiin puhallettu piha edellisellä reissulla, nyt ei enää tarvinnut sillä oli niin koleaa ja kova puhuri, että luonto puhalsi lehdet pihalta mennen tullen.

Omenapuitakin olisi pitänyt leikata (jo keväällä) mutta se jäi tekemättä ja tarkoitus oli napsaista muutama alimmainen turha oksa pois, mutta sekin vielä odottaa. Omenapuitahan suositellaan leikattavaksi keväällä ja nyt tulevana keväänä se täytyy muistaa tehdä jotta joskus saadaan satoa. 

Viime kesänä puu ei kukkinut ollenkaan ja olin jo hieman huolissani koska ei saatu siten yhtään omenaakaan, kunnes luin että nuoret omenapuut saattavat pitää välivuoden. Ensi keväänä sitten vahvistetaan puita leikkaamalla oksia, jotta puu vahvvistuisi ja jaksaisi kantaa satoa.

Sienessä olen ehtinyt käydä tasan kerran, sillä alkusyksystä en ehtinyt ja myöhemmin en päässyt koska satoi tai  olin kipeä. Onneksi löytyi suppilovahveroita sen verran reilusti sillä yhdellä kerralla, että niillä nyt pärjää jos en enää metsään ehdi. Mä rakastan metsää ja sienestystä mutta joskus on tyydyttävä pienempään saaliiseen. On ollut niitä syksyjä kun en ole selkäkivulta päässyt sieneen ollenkaan, nyt sentään pääsin.

Vielä pari viikkoa sitten kukki pihassa kissankellotkin, mutta nyt viikkoa sitten ne olivat jo nuupahtaneet. Eikä ihme, koska ollut jo yöpakkasiakin. Tiistaina kun mökiltä lähdettiin kotia, maa oli kuurassa ja paistoi aurinko. Toinen puoli minusta olisi niin halunnut jäädä, mutta ehkä siksi mökillä on niin ihanaa kun siellä oleminen ei ole itsestäänselvää. Pitää lähteä, jotta voi palata uudelleen.

Mies käy varmaan vielä peittämässä sipulit, koska mulla jäi tosiaan oma osuus hoitamatta.

Mutta ensi keväänä taas, nyt on täällä  enemmän aikaa perheelle ja ystäväville, kun ei aina olla mökillä :)

Vieläkö siellä mökkeillään? Mitä teille muuten kuuluu?

Maikku